Vaiheittainen selostus ensimmäisen Inarilaisessa julkaistun summaristikon ratkaisemisesta. Viittaukset ruutuihin tehdään saraketunnusten A…I ja rivitunnusten 1…9 avulla. Summaristikon keskimmäinen ruutu on E5.
Kakuron säännöt:
Ratkaiseminen on helpointa aloittaa sieltä, missä lyhimmät sanat risteävät keskenään. Tämän kakuron aloituskohtia ovat nurkat.
Oikeassa yläkulmassa risteävät kaksinumeroisten sanojen pienimmät summat 3 ja 4. Kolme saadaan ainoastaan numeroista 1 ja 2, neljä vastaavasti numeroista 1 ja 3. Yhteinen numero on 1. Sen paikka on siis kulmassa, yhteisessä ruudussa (I1). 2 ja 3 on helppo laittaa paikoilleen (I2 ja H1). 6 puuttuu kahdeksasta (h3) kakkosen sijoittamisen jälkeen. Näin oikea yläkulma täyttyy.
Vasemmassa alakulmassa on vastaava tilanne, mutta nyt risteävät kaksinumeroisten sanojen suurimmat summat 16 ja 17. Päättelyketju on sama kuin edellä, vain toisin numeroin.
Vasemmassa yläkulmassa risteävät 5 ja 13. Viitonen saadaan kahdella tavalla: 1+4 tai 2+3. 13 voidaan muodostaa kolmella tavalla: 4+9, 5+8 tai 6+7. Ainoa yhteinen numero on 4. Se on viitosen suurin mahdollisuus, kolmentoista pienin. Se sijoitetaan yhteiseen ruutuun (A1). Sen jälkeen onkin helppo sijoittaa 1, 9 ja 5.
Oikeassa alakulmassa kuvio toistuu. 6 on suurin mahdollisuus seitsemässä, pienin viidessätoista.
Seuraavaksi voidaan tarkastella kolmiruutuista kuutosta (BCD3). Ainoa mahdollinen yhdistelmä on 1+2+3. Koska pitkässä pystysanassa on jo numerot 1 ja 3, täytyy kuutosen ensimmäiseen ruutuun (B3) sijoittaa 2. Kuutosen toisessa ruudussa (C3) ei voi olla 1, koska se on liian pieni yhteentoista. Siihen tulee siis 3 ja viimeiseen 1.
Kolmosen alapuolelle (C4) tulee 8, jotta summa 11 saadaan kuntoon.
Kahdeksan vasemmalle puolelle (B4) ja samalla kakkosen alapuolelle olen sijoittanut numeron 4 seuraavalla päättelyllä: Pystyrivissä on yhdeksän ruutua. Siinä täytyy siis esiintyä kaikki numerot 1…9, jokainen yhden kerran. Nelonen ei voi olla pykälää alempana (B5), sillä se olisi liian pieni viiteentoista. Seuraavalla rivillä on viisiruutuinen 35, jonka ainoa yhdistelmä on 56789. Nelonen on siis liian pieni siihenkin. Kolmiruutuisessa 24:ssä voivat olla ainoastaan numerot 7, 8 ja 9. Neloselle ei jäänyt muuta paikkaa kuin osana 21:tä (B4).
Lopulta täydennetään 21 numerolla 9 (A4).
Seuraavaksi tarvitaan jo apunumeroita.
Vasemmassa reunassa pystysanassa (A56) voivat olla vain numerot 6 ja 8, mutta järjestys ei ole vielä tiedossa. Merkitsen siis molemmat molempiin ruutuihin pienin numeroin, jotka pyyhitään myöhemmin pois.
Pitkästä 45:stä puuttuvat enää numerot 6, 7 ja 9 (B567). Kuutonen ei voi olla ylimmässä eikä alimmassa vapaassa ruudussa, sen täytyy olla siis keskellä (B6). Toisiin jäävät 7 ja 9.
Vaakasuoraan kolmiruutuiseen 24:ään (BCD7) sijoitetaan numerot 7, 8 ja 9. Seiska ei kuitenkaan voi olla osa 14:ää (C7), koska siihen tulisi silloin kaksi seiskaa, mikä on kiellettyä.
Yhdeksän pari neljässätoista on 5, kahdeksan pari 6. 89:n yläpuolelle (C6) tulee siis 56.
Ylhäällä on kolmiruutuinen 7 (D123). Ainoa yhdistelmä on 1+2+4. Sijoitetaan siis numerot 24 molempiin ruutuihin (D12). Viereen (E12) voidaan laitaa 89:t, sillä 17:ää ei muista numeroista saa.
Vielä olen merkinnyt kaksinumeroiseen neloseen (G34) numerot 13.
Viimeiset apunumerot ovat osana kolmiruutuista kahdeksaa (H3). Kahdeksan on joko 1+2+5 tai 1+3+4. Koska pitkässä pystysanassa ovat jo numerot 1, 3 ja 4, jäljelle jäävät vain 2 ja 5.
Apunumeroiden avulla täyttäminen etenee helposti. Totesin jo, että toisessa pystyrivissä vasemmalta pitää keskimmäisen vielä ratkaisemattomista numeroista ((B6) olla 6. Silloin sen vasemmalla puolella (A6) ei voi olla muuta kuin 8. Se taas johtaa siihen, että pykälää ylempänä (A5) on 6 ja sen oikealla puolella (B5) taas 9, jotta summat tulevat oikein. Pitkän pystyrivin viimeinen numero osana 24:ää (B7) on 7.
Neljäntoista ylempi numero (C6) ei enää voi olla 6, joten se on 5. Alempi (C7) on siis 9. 24 (D7) täydennetään numerolla 8.
Ylhäällä voidaan lähteä liikkeelle 12:n ja 17:n risteyksestä (E1). Siinä voi olla joko 8 tai 9. Kahdestatoista puuttuu vielä kolme tai neljä ja käytössä on kaksi ruutua (D1 ja F1). Tarvitaan siis joko numerot 1 ja 2 tai 1 ja 3. Koska vasemmalla (D1) on tarjolla vain 2 ja 4, on selvää, että edellinen summa on valittava ja kahteentoista tulevat numerot 2, 9 ja 1. Myös nelonen löytää paikkansa seitsemän osana (D2), samoin 8 osana 17:ää (E2). Silloin viidestätoista puuttuu enää 3 (F2).
Kolmiruutuinen kahdeksan (FGH3) voisi olla joko 125 tai 134. Viimeisessä ruudussa ei kuitenkaan voi olla mikään jälkimmäisen yhdistelmän numeroista. On siis valittava 125. Näistä nelosen osaksi (G3) sopii vain 1. Molempiin päihin sopii toistaiseksi 2 ja 5.
Pykälää alempana on viisiruutuinen 16. Sen ainoa yhdistelmä on 12346. Näistä keskimmäinen on 3 (G4). Sen oikealla puolella ei voi olla 1,3, 4 eikä 6, sillä pystysanassa ne jo ovat. Jäljelle jää vain 2. Yläpuolella (H3) on siis 5 ja siitä pari ruutua vasemmalle (F5) kakkonen.
Kuudentoista ensimmäisessä ruudussa (E4) ei voi olla 1, sillä se olisi liian pieni 21:een. Ykkönen ei voi olla toisessakaan ruudussa (F4), sillä pystysanassa se jo on. Ykkösen on oltava viimeisessä ruudussa (I4). Kahdeksastatoista jää jäljelle 17 kahdessa ruudussa eli numerot 8 ja 9 jomminkummin päin. 9:n pari viidessätoista (H5) on 6 ja 8:n pari 7.
Keskelle merkityt apunumerot lienevät selvät selittämättäkin. Vaakasanoista on jäljellä enää numerot 4 ja 6 tai 7 ja 9. Pystysanassa summaksi on saatava 13, joten saadaan vielä kerran 79. Koko ristikon keskimmäinen ruutu ratkeaa seuraavasti: Ylä- ja alapuolella olevissa ruuduissa (E4 ja E6) voi olla numerot 4 tai 6 ja 7 tai 9 Niiden summa voi olla 11 (4+7), 13 (4+9 tai 6+7) tai 15 (6+9). Tällöin 21:stä puuttuu 10, 8 tai 6. Kymmenen on liian suuri. Kuutoseen päästäisiin yhdistelmällä 6 ja 9 eli kuutosia olisi kaksi. Jäljelle jää vain 8.
Oikealla viidentoista osana (H5) ei voi olla 6, koska se on jo käytetty samassa pystysanassa. Jää 7. Pariksi tarvitaan 8 (I5) ja tämän alapuolelle (I6) 9.
Pitkään pystysanaan jäävät enää numerot 8 ja 9, jotka löytävät paikkansa vain yhdellä tavalla. 22:sta puuttuu viisi (G6). Kolmessatoista on parina (G7) 8. Yhdeksäntoista (F7) tarvitsee vielä kakkosen.
Jäljellä on enää alasakara. 35:stä puuttuvat numerot 6 ja 7. Neljässätoista ei voi olla viitosta pienempää. Oikealla olevien (F8 ja F9) summa on 7.
Koska kahdentoista ensimmäinen (D8) on joko 6 tai 7, toisten summa (E8+F8) on 6 tai 5. Kun neljässätoista ei voi olla viitosta pienempää, täytyy kahdentoista muodostua numeroista 6+5+1. Niiden avulla ratkeavat viimeisetkin numerot.
Summaristikko on ratkaistu!
© 2015 Hepolat.net